Gnostilaisuus ja muut uskonliikkeet

Gnostilaisuudeksi kutsutaan uskonnollista liikettä, joka vaikutti erityisesti 100 ja 200-luvuilla. Nykyisin sitä harjoitetaan pienillä alueilla joissakin muodoissaan, mutta valtauskontoa siitä ei koskaan tullut. Gnostilaisuuden synnystä ei ole olemassa yhteneväistä käsitystä, mutta se tiedetään, että siihen on lainattu niin kreikkalaisen filosofian, juutalaisuuden kuin kristillisyydenkin oppeja ja näkemyksiä, mutta näiden painoarvo ja toteutuminen vaihtelevat sen mukaan, mikä gnostilaisuuden suuntaus on kyseessä. Nykyisin se onkin nähty joidenkin lähteiden mukaan kristillisyydestä irtautuneena uskontona, mutta…

Henkinen kasvu

Henkisen kasvun sanotaan oleva ihmisen tietoisuuden tason kohoamista. Henkinen kasvu tarkoittaa myös usein sitä, että ihminen pyrkii tietoisesti kehittymään ihmisenä. Henkisen kasvun polkuja on monenlaisia, niitä voidaan kutsua myös suuntauksiksi, joissa on eroa riippuen siitä, ovatko ne länsimaisia vai itämaisia suuntauksia. Itämaisissa on pitkät perinteet ihmisen henkisen puolen kehittämiseen, kun taas länsimaissa materialismi, tekniikan ja luonnontieteiden painoarvo on ollut erityisesti viimeisen sadan vuoden ajan korkea. Henkisen hyvinvoinnin ja kehityksen merkitys…

Harhaoppisuus eli kerettiläisyys

Kerettiläisyydellä tai harhaoppisuudella viitataan virallisesta uskonnosta poikkeavaa vääräoppisuutta. Näiden termien etymologia on kreikan kielessä: ‘hairesis’ eli harhaoppi ja ‘hairetikos’ harhaoppia noudattava, kerettiläinen. Kerettiläisyys on lähtökohtaisesti vahvasti kulttuurisidonnainen, mikä tarkoittaa sitä että vallitsevan kulttuurin virallinen uskonto katsotaan oikeaksi uskonnoksi ja siitä poikkeavat puolestaan vääräoppiseksi kerettiläisyydeksi. Kristinuskon näkökulmastakin katsottuna joitakin kristinuskon eri suuntauksia ovat jossakin vaiheessa kirkkohistoriaamme pidetty harhaoppisina. Kiista ei suinkaan ole tuore, vaan on alkanut kirkkohistorian mukaan heti Kristuksen kuoleman…